Ihmeiden Oppikurssi

HAVAITSEMINEN ON TULKINTAA

Ihmeiden Oppikurssi aukeaa uudella tavalla, jos otetaan lähtökohdaksi se, että alue, jolla liikutaan, on aina mielen sisäinen, ajatusten takana oleva maailma (content) – ei aistihavaintojen kohteena oleva ulkoinen maailma (form). Ulkoinen muotojen maailma nähdään Ihmeiden Oppikurssissa sisäisen maailman projektiona. Silloinkin, kun puhutaan aistien/aistielinten kautta tulevista havainnoista, ”aistihavainnoista”, tai “havaintomaailmasta”, nämä sanat viittaavat mielessä tapahtuvaan TULKINTAAN siitä, mitä aistitaan. Tämä tulkinta perustuu aina menneisyyden kokemuksiin ja on prosessina salamannopea ja usein tiedostamatonta. Ajatteleva ja tiedostava mieli tulee mukaan vasta jälkeenpäin antamalla sanallisen eli käsitteellisen muodon kulloinkin havaitsemisen kohteena olevalle asialle.

Kysymys ei siis ole siitä, MITÄ havaitaan, vaan siitä MITEN kyseinen havainto tulkitaan tai ymmäretään. “Havaintomaailma” sijaitsee siis yksilöllisesti jokaisen omassa, kuitenkin pääaasiassa tiedostamattomassa mielessä. Tämän “havaintomaailman” rakenteet ovat muokkautuneet menneisyyden kokemusten vaikutuksesta – niistä on tullut reagointia ohjaavia ehdollistumia. Nämä tiedostamattoman mielen rakenteet tulevat näkyviksi yksilöllisesti erilaisena suhtautumisina, ajatuksina ja asenteina, joilla on ratkaiseva vaikutus siihen MITEN asioita havaitaan, toisin sanoen miten asioihin suhtaudutaan, mitä niistä ajatellaan ja miten ne koetaan.

“Projisoiminen tuottaa havaitsemisen. Näkemäsi maailma muodostuu niistä merkityksistä, joita olet siihen sijoittanut, ei sen enempää. Mutta vaikkakaan se ei ole sen enempää, ei se ole sen vähempääkään. Tämän takia näkemäsi maailma on sinulle tärkeä.” (T.21.Johd.1:1-8). Suhtautuminen ulkopuolisiin asioihin (myös omaan kehoon) on projisointia. Se ei kuvaa todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan se on ikään kuin yritystä kuvata todellisuutta mielen varjokuvien perusteella. Projisointi on myös keino kätkeä omassa mielessä olevia kipeitä asioita. Ne nähdään ulkopuolisissa asioissa ja maailma aletaan nähdä harhaisesti omien projektioiden ilmentymänä. “Se (näkemäsi maailma) todistaa sinun mielesi tilasta, se on sisäisen tilan ulkoinen kuva.” (T.21.Johd.1.5) Sisäisten kiputilojen parantamiseksi ei siis pidä yrittää muuttaa maailmaa, koska kipujen syy on ajattelijan mielessä, ei ulkoisissa asioissa. “Älä sen vuoksi yritä muuttaa maailmaa, vaan valitse mielesi muuttaminen maailman suhteen.” (T.21.Johd.1.7)

“Kadotus on sitä, että tuomitset itsesi, ja projisoit sen maailmaan. Kun näet sen (maailman) kirottuna, et näe muuta kuin sen, mitä teit loukataksesi Jumalan Poikaa (eli Itseäsi). Jos näet tuhoa ja katastrofeja, yritit ristiinnaulita hänet. Jos näet pyhyyttä ja toivoa, yhdyit Jumalan Tahtoon vapauttaa hänet. Näiden kahden päätöksen välillä ei ole muita (valinta)vaihtoehtoja.” (T.21.Johd.2.2-5). Kysymys on joko-tai -tilanteesta. Valinta tapahtuu kahden ajattelujärjestelmän välillä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia, eivätkä siis missään olosuhteissa voi sekoittua keskenään. Ihmeiden Oppikurssissa tämä merkitsee sitä, että tietäminen (Tieto), jolla kuvataan puhtaan Tietoisuuden ja Rakkauden – eli ainoan Todellisuuden tilaa, ei koskaan voi sekoittua illuusiomaailman havaitsemisen-, aistihavainto- sekä havaintomaailma-käsitteiden kanssa, koska niillä kuvataan ulkoisen maailman illuusionomaista, epätodellista tilaa.

Projektiot ovat oleellisen tärkeitä tienviittoja mielen sisäiseen maailmaamme silloin, kun ne nostavat tietoiseen mieleen kipukohtia, jotka tiedostettuina voidaan jättää Pyhän Hengen oikaistaviksi ja parannettaviksi. Oikaiseminen on Pyhän Hengen halu ja tehtävä. Se on yhtä kuin anteeksianto ja parantuminen/parantaminen. Omaksi osuudeksemme tulee tajuta oman mielemme tila (content), joka alkuperäiseltä perusominaisuudeltaan on onnellisuuden ja rauhan tila. Kaikki mikä on tästä tilasta poikkeavaa, estää meitä näkemästä, kokemasta ja ymmärtämästä, sanalla sanoen HAVAITSEMASTA (perceive) sitä, keitä me todellisuudessa olemme.

Niilo Kylmälahden vapaa suomenos videosta.